Y-tunnus
2002327 -7
VETOVOIMAINEN NURMES OSA 2
Tämän blogin on kaksiosainen, ensimmäinen osa julkaistiin 4.11. ja toinen osa 30.12.2013 blogin teeman laajuuden vuoksi.
Kuvan tekijä: Toni Timonen/Kuutamostudio. |
_____________________________________________________
ERI KUNNILLA ON ERILAISIA VETOVOIMATEKIJÖITÄ
Kunnat, kuten yrityksetkin, kilpailevat asiakkaista, tosin kunnat kilpailevat
veronmaksajista eli yrityksistä ja asukkaista. Kunnan näkökulmasta katsottuna kunnassa
olevien ja sinne muuttavien yritysten tulisi olla mieluummin kannattavia ja
asukkaiden tulisi olla työkykyisiä ja -haluisia. Lapsia ja nuoriakin saisi
olla, sillä uusia kuntalaisia olisi hyvä olla kasvamassa.
Vetovoimatekijöitä onkin tarkasteltava sekä
yrittäjän että asukkaan näkökulmasta. Näissä molemmissa rooleissa roolit laajenevat lisäksi veronmaksajan,
kuntapalvelujen käyttäjän ja kuntalaisen rooleihin.
Edellisessä blogissani (4.11.) käsittelin
seuraavia kunnan vetovoimatekijöitä:
1. Kaupunkisuunnittelun vetovoimaisuus
– houkuttelevan asumis-, matkailu-,
ostos- ja oleskeluympäristön luomiseksi ja
2.
Koulutuspalvelujen vetovoimaisuus –
yritysten kilpailukyvyn ja kilpailuedun saavuttamiseksi
3.
Kulttuuriset vetovoimatekijät
4.
Maantieteelliset vetovoimatekijät
5.
Yritystoiminnan infrastruktuuriin
liittyvät vetovoimatekijät
6.
Kunta- ja SOTE- palvelujen
vetovoimatekijät
Vetovoima = voima joka vetää puoleensa
3. Kulttuuriset vetovoimatekijät
Kulttuurielementin vetovoimaisuus Nurmeksessa rakentuu mielestäni mm. seuraavista teemoista jotka kumpuavat luonnosta, maantieteestä, uskonnollisista ja perinnöllisistä vetovoimatekijöistä.
Nämä vetovoimatekijät voidaan jakaa alaluokkiin esimerkiksi seuraavasti:
·
Esittävä ja luova
taide (Nurmeksen Joulumusiikki, Immanuel-jouludraama, Sukset ristiin-
tanssitapahtuma, Nurmeksen Nuori musiikki, Drive in rock- tapahtuma jne., Kino Hannikaisen tarjonta; mm. elokuvat,
oopperat, baletti-esitykset, lukuisat kesäteatteriesitykset)
·
Elämäntavat
ja perinne (maanviljely, käsityöläisyys, ’Puu Nurmeksen porvarielämä’)
·
Monikulttuurisuus
Nurmeksessa (maahanmuuttajat ja heidän
kulttuurinsa)
·
Alueellinen
kulttuurivetovoima (karjalaisuus, kalevalaisuus Nurmeksessa, Venäjän rajan
läheisyys, kolmen kulttuurin vaikutusalueen
ominaispiirteet (kainuulaisuus, karjalaisuus, savolaisuus)
·
Luonnon
vetovoimatekijät (maisemakohteet, vesikohteet, kasvi- ja eläinkohteet,
suojelualueet, matkailureitit, luonnonmuistomerkit, kallioperäkohteet,
maaperäkohteet)
·
Rakennetun
ympäristön vetovoimatekijät (Puu Nurmes, kirkot, Kirkkoharju, rautatie, aseman
seudun rakennukset, Heikki- höyryveturi ja junanvaunut)
·
Uskonnot ja
niiden arjessa esillä olo (kirkot, tsasounat, tapahtumat, hartaudet,
jumalanpalvelukset)
·
Historialliset
rakennukset ja rakennelmat (museot, muistomerkit, sotamuistomerkit ja –kohteet,
julkiset rakennukset, kuten kaupungintalo jne.)
·
Vapaa-ajan
kohteet (Bomban alue, Hyvärilän matkailualue, golf-kenttä…)
·
Näyttelykohteet
(Galleria Tyko, Aamu & Virkku, Taidegalleria ja –lainaamo, Ylä-Karjalan
Taideyhdistyksen näyttelyt, luontodokumenttien esitykset jne.)
·
Abstraktit
vetovoimatekijät (maisema, näköalat, kokemukset ja elämykset jotka syntyvät
myös asiakaspalvelusta)
·
Aktiviteetit
(ohjelmapalvelut, asiakaspalvelun eri muodot, esim. ateriapalvelut
majoitustiloihin ja mökkeihin, tulkkauspalvelut)
4. Maantieteelliset vetovoimatekijät
Maantieteellisiä vetovoimatekijöitä ovat muun muassa
paikkakunnan sijainti ja saatavuus.
Maantieteellisesti Nurmes sijaitsee vain noin 130
kilometrin päässä tai lähempänä kuudesta kaupungista; Joensuu, Kajaani, Kuhmo,
Kuopio, Iisalmi, Lieksa ja noin 100 kilometrin päässä Suomen suurehkoista
matkailukeskittymistä: Koli, Vuokatti, Bomba, Rauhalahti ja Puijo, Evakkokeskus
(Iisalmi) joiden matkailijakävijämäärät ovat yhteensä reilusti yli miljoona
matkailijaa vuodessa.
Maantieteellinen sijainti,
kulkuyhteydet, yhteysreitit (fyysiset tiet ja niiden kunto, rautatieyhteydet ja
rautatien kunto, linja-autoliikenteen yhteydet, tietotekniset yhteydet
(valokaapeli), vesiliikenneväylät ja –kalusto, rajan ylityskohteet Venäjälle
jne. määrittävät Nurmeksen vetovoimaisuutta yritysten sijoittumiskohteena,
asukkaiden asumispaikkakuntana ja matkailijoiden käynteinä.
Maantieteellisiin
vetovoimatekijöihin luetaan myös alueen geologia ja luonnonvarat, Nurmeksen
alueella ja lähellä mm. Nunnanlahden vuolukiviesiintymät, Raesärkät ja
Kirkkoharjun soraharjujonot.
5. Yritystoiminnan infrastruktuuriin liittyvät vetovoimatekijät
Infrastruktuurin vetovoimaisuus on
yksi yrittäjän tärkeimmistä yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttava tekijä.
Wikipedian mukaan ’Yhteiskunnan infrastruktuuri eli perusrakenne muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan'.
Infrastruktuuri jakautuu
sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Sosiaalinen infrastruktuuri
sisältää julkiset ja yksityiset palvelut. Teknisen infran piiriin kuuluvat
liikenneverkot, energiahuollon verkostot, jätehuolto, vesihuolto (vedenotto,
-puhdistus ja -jakelu, sade- ja jätevesiviemärit sekä jäteveden puhdistus),
tietoliikenneverkot sekä niin sanottu sinivihreä infrastruktuuri eli viher- ja
vesialueet.
Lisäksi infrastruktuuriin
kuuluvat rakennukset, satamat, lentokentät sekä nykyiset sähköiset ohjelmistot
ja palvelut ja näiden yhdessä muodostamat verkostot. Infrastruktuurin omistus
ja ylläpito voi olla yksityistä tai julkisen vallan käsissä.’
Uusia käsitteitä ovat lisäksi
ns. vihreä
infrastruktuuri, esimerkiksi maankäytön suunnittelun välineenä ja
ekosysteemipalvelut.
Logistiikka kuuluu olennaisena
osana infrastruktuuriin. Logistiikka on yksinkertaistettuna ihmisten, tavaran, tiedon
ja rahan siirtoa. Se on konkreettisia kuljetuksia ja siihen liittyvää
toimintaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on informaation ja rahan kulku ketjun
eri lenkkien välillä.
Logistiikka on erittäin tärkeä tekijä, kun
yritykset päättävät, minne ne sijoittavat toimintojaan. Toimiva infrastruktuuri
(kuten tiet, tietoliikenneyhteydet, toimivat energian saanti), toimivat
kulkuyhteydet ja rahtisatamien sekä raja-asemien läheisyys ovat useimmille
yrityksille keskeisiä logistisia tekijöitä.
Logistiikka on merkittävä
kilpailukykytekijä varsinkin suurille yrityksille. Laajat, usein maailmanlaajuiset toimitusketjut edellyttävät
tehokasta logistiikkaa ja sen hallintaa. Liikenneministeriön arvion mukaan suurten
ja keskisuurten kaupan alan yritysten kilpailukyvystä jopa puolet tulee
logistiikasta. Keskiarvo on noin 40 %. Kaupan alalla pienillä ja
mikroyrityksilläkin noin kolmannes (30 %) kilpailukyvystä tulee logistiikasta.
Suurilla ja keskisuurilla teollisuusyrityksillä keskimäärin 35 %
kilpailukyvystä on peräisin logistiikasta, pienillä ja mikroyrityksillä noin
viidennes.
6. Kunta- ja SOTE- palvelujen vetovoimatekijät
SOTE- palvelujen osalta joudumme vielä odottamaan ratkaisuja, joita on lähiaikoina tulossa. On huomattava, että pienen (2490 asukasta) Rääkkylän kunnan ratkaisut oman sote- huollon osalta ovat olleet poikkeavia ja luovia. Sosiaali- ja terveystoimen palveluista järjestämisvastuussa on Rääkkylän kunta, mutta palvelujen tuottajana on ulkoinen, paikallisesti toimiva yhteistyökumppani, Attendo Oy. Tässä, nyttemmin ’Suomen mummolaksi’ julistautuneessa kunnassa, on tehty todella luovia ratkaisuja useammallakin osa-alueella.
Selvää on, että myös SOTE- palvelujen järjestäminen on tulevaisuuden suuria kysymyksiä kunnan vetovoimatekijänä. Kunta- ja seutukunta- tason vetovoimatekijöitä joudumme miettimään uusiksi; onko Pielisen Karjalan tulevaisuudessa yksi vai useampi kunta, ja millaiset kuntarakenteet palvelevat parhaiten nykyisiä ja tulevia asukkaita ja yrityksiä nyt ja tulevaisuudessa.
Vetovoimatekijöitä on jatkuvasti kehitettävä ja parannettava, muutoin kilpailija vetää pitemmän korren – niin yritysten kuin kunnankin ollessa kyseessä.
Sen jätän lukijan arvioitavaksi, millaiset ovat kunkin mielestä Nurmeksen vetovoimatekijät, mutta mielestäni – vaikka monessa asiassa on paljon kehitettävää – meillä on vielä niin paljon vetovoimatekijöitä, että tekemällä kukin parhaamme, voimme jättää lapsillemme Nurmeksen, joka on aito pohjoiskarjalainen, moderni nykyaikainen, pieni persoonallinen asukas- ja yrittäjäystävällisin kunta Suomessa. Tämän tuloksena työllisyysaste (= 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä) on Suomen korkeimpia ja kunnan tuloveroprosentti Suomen alhaisimpia.
Meillä jokaisella on valta vetovoimaisuuden vahvistamisessa, sillä meistä jokainen tekee omaa kuntaamme vetovoimaiseksi tai ’epävetovoimaiseksi’ tiedostimmepa sen tai emme – luomme Nurmeksen imagoa omilla sanoillamme ja teoillamme päivittäin, joka hetki, jokaisella teolla, jokaisella tekemättä jättämällämme teolla.
Niin, millainen on vetovoimaisempi Nurmes?
6. Kunta- ja SOTE- palvelujen vetovoimatekijät
SOTE- palvelujen osalta joudumme vielä odottamaan ratkaisuja, joita on lähiaikoina tulossa. On huomattava, että pienen (2490 asukasta) Rääkkylän kunnan ratkaisut oman sote- huollon osalta ovat olleet poikkeavia ja luovia. Sosiaali- ja terveystoimen palveluista järjestämisvastuussa on Rääkkylän kunta, mutta palvelujen tuottajana on ulkoinen, paikallisesti toimiva yhteistyökumppani, Attendo Oy. Tässä, nyttemmin ’Suomen mummolaksi’ julistautuneessa kunnassa, on tehty todella luovia ratkaisuja useammallakin osa-alueella.
Selvää on, että myös SOTE- palvelujen järjestäminen on tulevaisuuden suuria kysymyksiä kunnan vetovoimatekijänä. Kunta- ja seutukunta- tason vetovoimatekijöitä joudumme miettimään uusiksi; onko Pielisen Karjalan tulevaisuudessa yksi vai useampi kunta, ja millaiset kuntarakenteet palvelevat parhaiten nykyisiä ja tulevia asukkaita ja yrityksiä nyt ja tulevaisuudessa.
________________________________________________________________
Lopuksi on käännettävä näkökulma
toiseen suuntaan – mitkä ovat ne työntövoimatekijät, jotka työntäisivät uusia
yrityksiä ja asukkaita Nurmekseen? Millä perusteilla muuttajat valitsevat
asuin- ja yrityspaikkakuntansa, miksi se olisi Nurmes? Millä perusteilla matkailijat valitsevat matkan
kohteekseen Nurmeksen? Miksi perheet ja yrittäjät muuttaisivat Nurmekseen?
Vastaus lienee, että kunnan vetovoimatekijöiden on oltava kunnossa, yhtä lailla
kuin yritysten tuotteet ja palvelut, asiakaspalvelu, saatavuus, prosessien
sujuvuus, markkinointiviestintä, laatu ja hinta on oltava kunnossa, jotta asiakkaita
yrityksiin saadaan.Vetovoimatekijöitä on jatkuvasti kehitettävä ja parannettava, muutoin kilpailija vetää pitemmän korren – niin yritysten kuin kunnankin ollessa kyseessä.
Sen jätän lukijan arvioitavaksi, millaiset ovat kunkin mielestä Nurmeksen vetovoimatekijät, mutta mielestäni – vaikka monessa asiassa on paljon kehitettävää – meillä on vielä niin paljon vetovoimatekijöitä, että tekemällä kukin parhaamme, voimme jättää lapsillemme Nurmeksen, joka on aito pohjoiskarjalainen, moderni nykyaikainen, pieni persoonallinen asukas- ja yrittäjäystävällisin kunta Suomessa. Tämän tuloksena työllisyysaste (= 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä) on Suomen korkeimpia ja kunnan tuloveroprosentti Suomen alhaisimpia.
Meillä jokaisella on valta vetovoimaisuuden vahvistamisessa, sillä meistä jokainen tekee omaa kuntaamme vetovoimaiseksi tai ’epävetovoimaiseksi’ tiedostimmepa sen tai emme – luomme Nurmeksen imagoa omilla sanoillamme ja teoillamme päivittäin, joka hetki, jokaisella teolla, jokaisella tekemättä jättämällämme teolla.
____________________________________________________________________
"Mikä on vallassamme tehdä, se on
vallassamme jättää myös tekemättä."
-Aristoteles-
___________________________________________________________________
Niin, millainen on vetovoimaisempi Nurmes?
___________________________________________
Vetovoimaista
vuotta
2014!
vuotta
2014!
Ella
Kärki
puheenjohtaja
Nurmeksen
Yrittäjät ry